Festivaali Sibelius Korppoossa XXIV
18.–20.7. 2025
“Jean Sibelius 160 vuotta”
Lisätietoja ja lippuja: petri.kirkkomaki@kolumbus.fi, puh. 0400-708 878
Taiteilijat: Petri Kirkkomäki, toiminnan johtaja, baritoni, Folke Gräsbeck, taiteellinen johtaja, piano, Kaisa Porra-Hänninen, viulu, Ruusamari Teppo, piano, Musiikkitalon kuoro, Helsinki, johtaja Eleriin Müüripeal sekä solisteja kuorosta.
Konsertit ja tapahtumat:
18.7. 2025, Iltahämäräkonsertti Korppoon kartanossa klo 18.00 ja 20.00, Kaisa Porra-Hänninen, Ruusamari Teppo, Folke Gräsbeck
19.7. 2025, Konsertti Korppoon kirkossa klo 16.00, Musiikkitalon kuoro, johtaja Eleriin Müüripeal, solistit Marjut Häkkinen, sopraano, Hanna Tamminen sopraano, Petri Kirkkomäki, baritoni, Antti Kähönen baritoni, säestys Folke Gräsbeck
20.7. 2025, kukkaistervehdys Sibelius patsaalla Korppoon keskustassa klo 12.00, Petri Kirkkomäki, puhe, Sibeliuksen lauluja esittävät Timo Lankinen, baritoni, Heikki Paavola, baritoni ja Satu Ranta, sopraano, säestys Folke Gräsbeck
20.7. 2025, Päätöskonsertti Korpoon kartanossa klo 15.00, solisteja Musiikkitalon kuorosta, Timo Ahvenjärvi, Marjut Häkkinen, Tuuli Hamarila-Theakston, Oksana Ignateva, Marja Laasasenaho, Anne Lampela, Timo Lankinen, Petri Kirkkomäki, Antti Kähönen, Saara Manninen, Hanna Tamminen ja Veijo Vänttinen esittävät Sibeliuksen lauluja, säestys Folke Gräsbeck.
Sydämellisesti tervetuloa
Ohjelma kokonaisuudessaan:
Perjantai 18.7. 2025 Iltahämäräkonsertti Korppoon kartano klo 18.00 ja klo 20.00
Kaisa Porra viulu, Ruusumari Teppo piano, Folke Gräsbeck piano, taiteellinen johtaja
Ohjelma
Sibelius:
Andante grazioso JS 35 (1884-85)
Sonaatti a-molli JS 177 (1883-84)
Nämä kappaleet Sibelius sävelsi ensimmäisellä viulullaan ts Serafino viulu millä Kaisa Porra esittää kappaleet tänä iltana…!
Andante cantabile JS 33 (Kesä 1887 Korpoon kartano)
*** Tauko ***
Kaksi kappaletta op. 2 (Ensimmäinen versio)
Romanssi h-molli op. 2a (1889-90)
Perpetuum mobile op. 2b (1891)
Kaksi kappaletta op. 2 (Toinen versio)
Romanssi h-molli op. 2a (1889-90, rev. 1911)
Epilog op. 2b (1891, rev. 1911)
Kuusi kappaletta op. 79
1. Souvenir (1915)
2. Tempo di Menuetto (1915)
3. Danse caractéristique (1916)
4. Sérénade (1916)
5. Tanz-Idylle (1917)
6. Berceuse (1917)
Kolme kappaletta op. 116 (1929)
1. Scène de danse
2. Danse caractéristique
3. Rondeau romantique
Lauantaina 19.7. 2025 Korppoon kirkko klo 16.00
Musiikkitalon kuoro, Helsinki, johtaja Eleriin Müüripeal, solistit Marjut Häkkinen sopraano, Hanna Tamminen sopraano, Petri Kirkkomäki baritoni, Antti Kähönen baritoni, Folke Gräsbeck taiteellinen johtaja piano
Jean Sibelius Promootiokantaatti 1897, kuorolle, solisteille ja pianolle, 4 laulua sekakuorolle a cappella Op18, 18/1 Sortunut ääni (Kanteletar), 18/3 Venematka (Kalevala), 18/4 Saarella palaa (Kanteletar), 18/6 Sydämeni laulu (Aleksis Kivi) ja Finlandia.
Sunnuntaina 20.7. 2025 Tervehdys Sibelius-patsaalla, Korppoon keskustassa klo 12.00
Musiikkia, kukkaisterveiset, puheita,
Satu Ranta sopraano, Timo Lankinen baritoni, Heikki Paavola baritoni, folke Gräsbeck piano, tervetuliaispuhe Petri Kirkkomäki, toiminnan johtaja.
S 192 Tanken, Satu Ranta sopraano ja Timo Lankinen baritoni, Op 17/7 Lastu lainehilla ja JS 198 Souda, souda sinisorsa, Heikki Paavola baritoni, Op17/5 En slända, Satu Ranta sopraano
Sunnuntaina 20.7. 2025 Päätöskonsertti Korppoon kartanossa klo 15.00
Solisteja Musiikkitalon kuorosta, Timo Ahvenjärvi, Marjut Häkkinen, Tuuli Hamarila-Theakston, Oksana Ignateva, Marja Laasasenaho, Anne Lampela, Timo Lankinen, Petri Kirkkomäki, Antti Kähönen, Saara Manninen, Hanna Tamminen ja Veijo Vänttinen esittävät Sibeliuksen lauluja, säestys Folke Gräsbeck.
Johdanto konserttiin:
Sibeliuksen laulujen lumoavat pienoismaailmat
Sibeliuksen yksinlaulutuotanto on sekä laaja että hämmästyttävän monimuotoinen. Laulujen estetiikka ja sävellystekniikka heijastelevat hänen säveltäjänuransa erilaisia vaiheita, ja toisaalta laulut myös toimivat laboratoriona, jossa hän saattoi pienessä mittakaavassa kokeilla kaikenlaista jännittävää. Tekstin ja musiikin suhde on tiivis: musiikki sekä luo kokonaistunnelman että korostaa ja värittää runojen yksityiskohtia. Jokainen laulu on oma pienoismaailmansa, jonka laulaja ja pianisti loihtivat esityksessä esiin.
Tässä konsertissa kuullaan läpileikkaus Sibeliuksen laulutuotannosta aina Serenadista (1888) Nordeniin (1917). Jo varhaisessa Runeberg-laulujen kokoelmassa op. 13 (1890–1892) säveltäjän ilmaisuasteikko ulottuu Under strandens granar -laulun maalailevasta kerronnasta kepeämpään romantiikkaan (Kyssens hopp, Våren flyktar hastigt) sekä palavaan intohimoon (Hjärtats morgon, Till Frigga). Sibeliuksen kiinnostus runolauluun kuuluu kokoelmassa paikoin, selkeimmin Drömmen-laulun alussa. Metsässä samoileva Jägargossen voisi hyvin olla säveltäjä itse nuoruutensa mieliharrastuksen parissa.
Vuonna 1899 säveltämässään Svarta rosor -laulussa Sibelius kokeili periaatetta, jossa harmonioita sitoo toisiinsa yhteinen sävel. Tämä sävel on painokas myös laulumelodiassa ja liittyy ideaan runon kertojaa piinaavista synkistä ajatuksista. Niin ikään mielen järkkymistä kuvaavassa Hertig Magnus -laulussa (1909) säveltäjä korostaa väliosan harhakuvitelmaa yllättävällä harmonian muutoksella. Molempien laulujen teksti on Ernst Josephsonin käsialaa. Kokeilut eivät estäneet Sibeliusta palaamasta välillä perinteisemmän ilmaisun pariin; Svarta rosorin vanavedessä vuosina 1900–1902 valmistuivat Demanten på marssnön, Den första kyssen, Flickan kom ifrån sin älsklings möte ja Var det en dröm.
Opuksen 61 kahdeksan laulua syntyivät kesällä 1910, jolloin Sibeliuksella oli työn alla neljäs sinfonia. Niin sinfoniassa kuin eräissä tuon ajan lauluissaankin hän kurkottaa kohti modernismia, joka merkitsi irrottautumista romantiikan perinteestä. Vahva sävellajin tuntu korvautuu etsiskelyllä ja tekstuurit ovat riisuttuja – tyhjällä tilalla on merkittävä rooli etenkin lauluissa Långsamt som kvällskyn, När jag drömmer ja Romans (Tavaststjernan teksteihin). Vattenplask-laulussa (Rydberg) piano luo minimalistisen äänimaiseman, kun taas oikukas Romeo tuo kokoelmaan humoristisen tuulahduksen. Kepeä Dolce far niente (Tavaststjerna), jylhästi vyöryvä Fåfäng önskan (Runeberg) ja haltioitunut Vårtagen (Gripenberg) kumartavat taas romantiikan suuntaan.
Sibeliuksen lauluissa monet tiet vievät samaan päämäärään – tekstin ja musiikin elämykselliseen yhteyteen. Yksi kauneimpia esimerkkejä on Norden, jossa joutsenten palatessa Pohjolaan alun huurteiset riitasoinnit sulavat paratiisilliseen duurisointuun. Tervetuloa lumoutumaan.
Anna Pulkkis
Op 61
1. Långsamt som kvällskyn, Tuuli Hamarila-Theakston, sopraano
2. Vattenplask, Saara Manninen, mezzosopraano
3. När jag drömmer, Petri Kirkkomäki, baritoni
4. Romeo, Antti Kähönen, baritoni
5. Romans, Petri Kirkkomäki, baritoni
6. Dolce far niente, Marjut Häkkinen, sopraano
7. Fåfäng önskan, Marjut Häkkinen, sopraano
8. Vårtagen, Marjut Häkkinen, sopraano
Op 13
1. Under strandens granar, Marja Laasasenaho, mezzosopraano
2. Kyssens hopp, Antti Kähönen, baritoni
3. Hjärtats morgon, Timo Ahvenjärvi, baritoni
4. Våren flyktar hastigt, Hanna Tamminen, sopraano
5. Drömmen, Oksana Ignatseva, mezzosopraano
6. Till Frigga, Petri Kirkkomäki, baritoni
7. Jägargossen, Timo Lankinen, baritoni
Valda övriga sånger:
JS 167 Serenad, Marja Laasasenaho, mezzosopraano
JS 97 Hymn to Thais, Oksana Ignatseva, mezzosopraano
Op 17.4 Vilse, Anne Lampela, mezzosopraano
Op 17.6 Illalle, Antti Kähönen, baritoni
Op 27.4, Sången om Korspindeln, Timo Lankinen, baritoni
Op 36.1 Svarta Rosor, Veijo Vänttinen, baritoni
Op 36.6 Demanten på marsnön, Timo Ahvenjärvi, baritoni
Op 37.1 Den första kyssen, Saara Manninen, mezzosopraano
Op 37.4, Var det en dröm, Tuuli Hamarila-Theakston, sopraano
Op 37.5, Flickan kom ifrån sin älsklings möte, Hanna Tamminen, sopraano
Op 57.6 Hertig Magnus, Veijo Vänttinen, baritoni
Op 90.1 Norden, Anne Lampela, mezzosopraano
