20131121-113344-Studio Kirkkomäki.jpeg

Sydämellisesti tervetuloa uusille kotisivuillemme.

Taustalla soi Pelléas et Mélisande op. 46. Istun Korppoon saaristossa kesämökillämme toukokuun viikonloppuna, aurinko paistaa ja meri välkehtii tapansa mukaisesti henkeäsalpaavan kauniina. Tulevan kesän Sibelius Korppoossa festivaalin valmistelut etenevät jo vauhdilla. Täällä Korppoossa Sibelius vietti nuoruudessaan pari kesää musisoiden ja säveltäen, valvoi varmasti yöttömiä saariston öitä ja nautti kimaltelevasta merimaisemasta. Näissä maisemissa syntyivät esimerkiksi teokset Korpo Trio ja Hafträsk Trio, jotka vieläkin sävähdyttävät kuulijaa nuoruuden tuoreudellaan ja kirkkaudellaan.

Kokonaisuudessaan Jean Sibelius sävelsi elämänsä aikana yli 600 sävellystä. Näistä on festivaalimme kuutenatoista ensimmäisenä vuonna esitetty Korppoossa jo yli 270 kappaletta ja kantaesityksiäkin on kertynyt kolmatta kymmentä. Tuntuu siltä että etenemme kesän festivaalimme puitteissa juhlavuodesta toiseen. 2015 vietimme 150-juhlavuotta Sibeliuksen syntymästä, 2016 juhlistimme150 vuotta Ferruccio Busonin syntymästä, 2017 vietimme Suomi 100-juhlavuotta. Tänä kesänä on vuorossa Merikanto 150-juhlavuosi, jonka kunniaksi kesän ohjelmatarjonta on suunniteltu.

Oskar Merikanto kuului 1800- ja 1900-luvun vaihteen keskeisiin musiikkipersoonallisuuksiin Suomessa. Sävelkielen luonteva melodisuus ja valoisuus ja kansanlaulunomainen sävellystyyli tekivät Merikannon tuotannosta rakastetun, ja sen suosiota lisäsi myös pääasiassa suomenkielisen runouden käyttö.

Toivotan Teille nautinnollisia ja henkilökohtaisia elämyksiä kauniissa Korppoon kartanossa Jean Sibeliuksen ja Oskar Merikannon musiikin merkeissä.

Petri Kirkkomäki
Toiminnan johtaja

Sibelius i Korpo - Sibelius Korppoossa festivaali


IMG_6762.jpg

Parahin konserttivierailija,

lämpimästi tervetuloa 17. kerran järjestettävän Sibelius Korppoossa -festivaalin konsertteihimme!  Kolme vuotta sitten, 2015, vietettiin Jean Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlaa – nyt on vastaavasti vuorossa Oskar Merikanto, jonka 150-vuotismuistoa tänä vuonna juhlitaan. Kesällä 1887 Sibeliuksen perhe vietti monta pitkää, epävirallista musiikki-iltamaa Korppoon kartanon maineikkaassa musiikkisalongissa. Olemme nykyiselle emännälle, Tuulikki Wahe-Rohrbachille kiitollisia, että hän ja hänen nuoren väkensä kanssa (Kira ja Juhani, Gesa ja Markus) kerran taas avaavat ovensa meille tähän suurenmoisen kauniiseen taloon.  

Sibelius ja Merikanto

Sibelius ja Merikanto olivat kutakuinkin samanikäisiä, ja on kerrottu, että he myöskin kollegoina olivat harvinaisen hyviä ystäviä keskenään. Sibeliuksen Kullervo-sinfonian kantaesitettiin 28.4.1892, ja Sibelius varmasti arvosti,  että hänen uusi, kansallinen  Kalevala-orientoitunut sävelkielensä sai Merikannolta erinomaiset ja osuvat luonnehdinnat lehtikirjoituksissa. Sibelius vuorostaan kirjoitti hyvin oivallisen, peräti humoristisen esittelyn, kun Merikannon Kesäillan valssi ensimmäistä kertaa julkaistiin vuonna 1895. Aktiivisesti esiintyvänä pianistina Merikanto soitti Sibeliuksen tärkeän Pianosonaatin op. 12 kantaesityksen niinikään vuonna 1895.  

Nelikätinen pianomusiikki kokonaisuudessaan 

Kolmen konsertin aikana esitämme kaikki Sibeliuksen ja Merikannon nelikätiset kappaleet. Sibeliuksella on ainoastaan yksi alkuperäinen nelikätinen pianokappale, Adagio “Rakkaalle Ainolle”. Päivitys on 10.VIII.1931, eli hänen Aino-vaimonsa 60-vuotispäivä. Tyylillisesti se on sangen mielenkiintoinen – tutkijoitten mukaan se mahdollisesti sisältää kadonneen kahdeksannen sinfonian käänteitä. Se sattuu olemaan Sibeliuksen aktiivisen säveltäjäkauden 1881–1931 viimeinen sävellys; sen jälkeen seurasi ns. “Ainolan hiljaisuus”. Ainoastaan kuusi vuotta aikaisemmin syntyi Sibeliuksen viimeinen melodraama Yksinäinen latu (B. Gripenberg). Hienoa on, että saadaan kuulla maineikkaan ohjaajamme Ralf Långbackan lausuntaa!

Merikannolla on peräti yhdeksän hyvin erityyppistä nelikätistä kappaletta. Laajamuotoinen fantasia Tuoll’ on mun kultani on pianistisesti vaikuttava, 17-vuotiaan tekemä! SKS julisti sävellyskilpailun vuonna 1898 kotimainen ooppera aiheena, ja Oskar Merikanto palkittiin ainoana osallistujana oopperallaan Pohjan neiti. Tämä on Suomen historian ensimmäinen suomenkielinen ooppera! Tästä partituurista Merikanto sovitti kolme nelikätistä pianokappaletta, ja niistä Sammon taonta on erityisen vaikuttava – sen miltei hypnoottinen syke enteilee tulevan futurismin rytmiekstaasia.

Kantelemusiikki kokonaisuudessaan

Helkähdys kahdelle kanteleelle on Merikannon ainoa alkuperäinen kantelesävellys.  Myöskin hänen laulujaan että pianokappaleitaan esitetään usein kanteleella, josta kuullaan esimerkkejä.

Sibelius kirjoitti molemmat alkuperäiset kantelekappaleet vaimonsa serkulle Elin Ailama Järnefeltille. Hän oli menettänyt molemmat jalkansa oikeassa terroristihyökkäyksessä, usein liian vaatimattomasti luokiteltuna “Antrean junaonnettomuutena” 1896. Juhani Ahon syntymäpäivää vietettiin taidemaalari Pekka Halosen kotona 1899, ja silloin Sibelius spontaanisti sävelsi viuluäänen sopivaksi Halosen äidin 5-kielisen kanteleen soittoon.

Folke Gräsbeck
Taiteellinen johtaja

 

 

   

 
Korppoo logo.1.jpg